Laeista ja lajeista

Laki on sellainen juttu, että se on tehty suojelemaan joitain joiltain tai turvaamaan joillekin jotain. Helsingin Eläinsanomissa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua, joka koskee näennäisesti niitä noin 130 susiyksilöä, jotka maassamme asuvat. Tai koskee se heitä myös hyvin konkreettisesti, sillä jos kiivaimmat susivihaajat saavat tahtonsa läpi, sudet tapetaan sukupuuttoon. Näennäistä keskustelu on siinä mielessä, että hengissäolevat sudet ovat tehneet hyvin vähän tai eivät mitään, mikä olisi suoraan tai edes epäsuorasti vaikuttanut keskustelijoiden elämään. Näillä susilla ei itse asiassa ole aavistustakaan koko keskustelusta, sillä heitä ei ole siihen mukaan pyydetty.

Minding my own business.

Luulen, että äärimmäisen harvat suomalaiset ihmiset ovat edes nähneet sutta luonnossa. Keskustelussa perustellaan hävittämishaluja susien aiheuttamalla vahingolla ja vaaralla. Varmasti susi saattaa joskus ruokailla lampailla tai lehmillä. Niin muuten ihmisetkin tekevät. Mitä tulee metsästyskoirille sattuviin onnettomuuksiin, niistä metsästäjät voivat syyttää itseään. Tuskin susi vain kellahtaisi kumoon ja jättäisi itsepuolustuksen väliin kun läheslajitoveri koira käy päälle. Sitten on vielä lietsottu pelko siitä, että susi syö ihmisen. Renessanssi-ihminen Marko Lind todistaa blogissaan, että susi on hyökännyt ihmisen kimppuun 1930-luvulla. Näin voi siis tapahtua tänäkin päivänä. Myös autokuskit ovat erittäin vaarallisia ihmisille, varsinkin lapsille. Itse asiassa paljon vaarallisempia kuin sudet. Tai edes sudet ja koirat yhteensä.

Sus.

No mutta laki. Kun lakia ei tehdä sillä perusteella, että kaikki saisivat tehdä mitä tahansa. Jos ihmisille annettaisiin mahdollisuus tehdä mitä tahansa, tämä maailma olisi jo mennyt suoraan helvettiin. Nyt olemme vasta ehkä puolivälin tienoilla. Sutta, tai laajemmin ottaen luontoa, on välttämätöntä puolustaa ihmiseltä laeilla, koska kohtuus ei kuulu lajimme perushyveisiin (eikä meillä ole luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat kantamme kasvua vaan valloitamme elintilaa täysin holtittomasti). Sudet on jo nyt ajettu sietämättömän ahtaalle. Siinä ei ole mitään oikeudenmukaista tai kohtuullista. Lainsäädäntö tuntuu usein eläinten kannalta arveluttavalta ja riittämättömältä, mutta on se edes jotain. Salakaatajien kaltaisten rikollisten ei millään perusteella kuuluisi saada sanella susiensuojelusta, aivan kuten ei murtovarkaidenkaan omaisuudensuojasta tai lastenpahoinpitelijöiden lastensuojelusta.

You got that right.