perjantai 17. elokuuta 2012

Tuotantoelimiä


Lehmät on ihmeellisen hienoja. Mutta Viikin vierailusta jäi myös ajatus koko maidontuotantohomman kummallisuudesta. Toisia laitetaan koko ajan synnyttämään vaan, koska emme pysty tekemään maitoa tai vastaavaa juomaa itse. Tarvitsemme siihen lehmien vartaloita. Nykyinen teollistunut elämänmuotohan on mahdollista mm. teknologisen kehityksen takia, mutta orgaanisia prosesseja on ollut vaikeampi jäljitellä. 

Kaikenlaisia järjettömyyksiä on aikojen saatossa rakenneltu. Esimerkiksi sellainen asia kuin toimiva kohtu on osoittautunut hankalaksi rakentaa. Sehän olisi hyödyllinen, jos pitäisi esimerkiksi tehdä uusia eläimiä (siis tosiaan ihminen ei pysty tekemään eläimiä, siihen tarvitaan...eläimiä). Joku viisas sitten rakentamaan tällaista keinokohtua, en nyt muista oliko kyseessä lammas vai mikä. Siis täysin itsenäisesti olemassa oleva, erillinen kohtu. Biokemiallisesti tässä keinokohdussa oli kaikki paikallaan, aineenvaihdunta toimi ja lämpötila oli oikea, mutta muodoltaan se oli mitäpä muuta kuin läpinäkyvä pleksikuutio. Ei sitten tullut karitsoita. 

Kuka muu kuin insinööri lähtee rakentamaan kohtua, ja tekee siitä kuution muotoisen?

Näistä alkuvaikeuksista huolimatta näyttää siltä, että tulevalla vuosituhannella orgaanisten prosessien suunittelu ja toteuttaminen tulee mullistamaan maailmaa samalla tavalla kuin tekniikan kehitys on tehnyt edellisellä. Ihan varmasti pystytään joskus tekemään maitoa, ja lihaa, eikä tarvita edes keinokohtuja. Nykyään nämä ovat tosin vasta spekuloinnin ja prototyyppien asteella. Ja ongelmiakin on. 

Biotaiteilijoiden Oron Cattsin ja Ionat Zurrin "Victimeless leather"- projektissa esitettiin pienenpieni nahkatakki, joka oli tehty viljellyistä lihasoluista ja jota ylläpidettiin bioreaktorissa. Takki oli siis eräänlaista semi-elävää ei-kenenkään lihaa. (Tarina kertoo, että eräässä näyttelyssä bioreaktori meni epäkuntoon ja teos kuoli). 

Trendi? 
Vaikka teos esitteli hypetettyä uutta teknologiaa jonka avulla voidaan teoriassa tehdä "lihaa tyhjästä", itse viljelyprosessiin tarvitaan ainesosaa, joka saadaan syntymättömistä vasikoista. Tämän uhrittoman lihatekniikan kehittelyyn siis tarvitaan taas lehmiä, jotka tekevät vasikoita, joista uutetaan ainesosia, joita käytetään tutkimuksessa. Jutu idea olikin siinä, että niin kuin niin usein tieteessä ja taloudessa, uhrit olivat vaan kulisseissa piilossa.

Pidän itse tiedettä jonkinlaisena kollektiivisena perversiona ihan yhtä paljon kuin uuden tiedon etsimisenä, enkä ajattele että maailma jotenkin tieteen kautta yleisesti otaen kehittyy (paremmaksi). Se vaan muuttuu. Mutta ehkä joskus nämä eläinten farmaus-ajat näyttäytyy barbaarisina ja alkeellisina: se oli silloin, kun maito tehtiin vielä lehmässä! Yäk! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti