Terveisiä Ruotsista

Kuvataiteilija Ernst Billgrenin "Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä" - kirja tarjoaa kysymyksiin (joita on itse asiassa 117) sekä lyhyet että pitkät vastaukset. Ytimekkyyttä arvostava voi siis nauttia vain lyhyet vastaukset.

Billgren on se tyyppi, joka on tehnyt Kampin torille Suuri kohtaamispaikka-

ja Pieni kohtaamispaikka -nimiset teokset. 

Kirjassa sivutaan myös toisten asiaa. 

Kas näin: 

Voiko tieto ratkaista taiteelliset ongelmat?

Lyhyt vastaus: Vain jos osaat käyttää sitä. 

Pitkä vastaus: Viime vuonna leivanpaahtimet surmasivat Yhdisvalloissa 791 ihmistä, kun taas hait surmasivat vain yhdeksän ihmistä saman ajanjakson aikana. Tämä on sellaista tietoa, jota ihmiset kaipaavat ja josta he voivat hyötyä. Ikävä kyllä siitä ei seuraa, että ihmiset pelkäisivät leivänpaahtimia enemmän kuin haikaloja, vaikka syytä olisi. Paahdinten vaarallisuuden muistaa varmaankin vasta juuri kun saa volttihoitoa paahtimenrämältään ja kuolee "niinpä tietysti" huulillaan. Monet kuolevan mieluummin kuin vaihtavat harhaluulon tietoon. 

Death rate:9

Death rate: 791

Allekirjoittanutta kiinnosti myös tämä kysymys: 

Mitä pitää ottaa huomioon, kun valitsee galleristia? 

Lyhyt vastaus: Miten iso sammakko haluat olla. 

kuden, siis luon

Miten on mahdollista, että toiset ehtivät vohkia minun ideani niin vikkelästi? 

Lyhyt vastaus: Kun sen keksit, saat palkinnon. 

Pitkä vastaus: Japanin liepeillä olevilla saarilla elää apinoita, jotka syövät perunoita. Alun perin ne söivät vain kohdat joissa ei ollut multaa, sitten yksi apina pudotti perunan veteen, luultavasti vahingossa, ja saattoi sen jälkeensyödä perunansa kokonaan. Kaikki sen saarten apinat oppivat vikkelästi pesemään perunansa, se ei ole mikään kumma, mutta jonkin ajan kuluttua rupesivat myös ympäröivän saaren apinat pesemään perunoitaan, vaikka apinat aivät osaa uida. Ilmiön selittäjälle on luvattu palkinto. Myös monet kalaparvet vaihtavat uintinsa suuntaa samanaikaisesti. Jo vuonna 1925 Wolfgang Paul havaitsi että tietyt atomia pienemmät hiukkaset saavat oitis tiedon toistensa tekemisistä jopa valtavien välimatkojen takaa, minkä laboratoriokokeet ovat 1900-luvun littaan toidistaaneet. Eivät ne vohki sinun ideoitasi, te vaan pesette pottujanne samassa vedessä. 

Vaikka tämä on vähän imelä, pidän ajatusta hyvänä - periaatetta voi soveltaa paitsi homidien, myös myös toisten kanssa asioidessa: 

Miten saavutan menestystä? 

Lyhyt vastaus: Tee joku onnelliseksi. 


Bonuskysymys: 

Kaikki tuntuu olevan jo tehty, mitä on enää jäljellä? 

Lyhyt vastaus: Katso vähän sivuun siitä mitä tuijotat.