Maailma koiran hajukulmasta

Koiran aistien toiminta Erkki Pulliaisen mukaan. Ja tietysti sikäli, kuin ihminen voi sitä mitenkään ymmärtää. Pätee myös susiin.

Rynkky, susi tai koira tai sekä että.

Haju 

Koiran ensisijainen aisti on hajuaisti. Haisteleva koira hengittää sisään puuskittain, jotta ilmatiehyiden hajupinnat eivät väsyisi. Koirilla (koiran koko ja nenän pituus + paksuus vaikuttavat tähän) on hajupintaa 150 neliösenttiä (ihmisellä sitä on viisi). Saksanpaimenkoiralla on 220 miljoonaa hajusolua (ihmisellä viisi miljoonaa). "Koira pystyy muistamaan erilaisia hajuja ja hajuelämyksiään. Erityisesti se pystyy muistamaan hajuihin liittyviä kielteisiä kokemuksia ja haistettuaan uudelleen saman hajun yhdistämään sen aiempaan kokemukseensa."

Nenä.

Kuulo 

Koira analysoi ympäristön tapahtumia vahvasti myös korvillaan. "Koiran sanotaan pystyvän erottamaan äänen neljä kertaa pitemmältä matkalta kuin ihminen. [...] ja koira myös kuulee neljä kertaa korkeampia ääniä kuin ihminen." Sama koskee äänen voimakkuutta. Myös koiran kyky paikallistaa ääniä on vähintään neljä kertaa tarkempi kuin ihmisen. Korkeiden äänten aistikyky alenee vanhemmiten. Kallistamalla päätään koira saa selville äänenlähteen suunnan ja muutaman metrin päästä myös etäisyyden. Koira on "miellyttävyyskuuntelija" ja saattaa vaikuttaa omalta kannaltaan kielteisille viesteille kuurolta.

Näkö 

Koiran silmän rakenne viittaa päiväelämään sopeutumiseen. Koiran kyky liikkua pimeässä on siis enemmän haju- ja kuuloaistien kuin näön ansiota. On tutkimuksia, joiden mukaan koirat pystyisivät aistimaan värejä. Värien näkemisellä ei kuitenkaan ole koiralle paljoakaan merkitystä, koska saaliseläimet ovat lähinnä ruskeita ja harmaita. Koiran on helpompi nähdä ja tunnistaa liikkuvia objekteja. Kyky arvioida esineiden kokoa ja etäisyyttä on hyvä.

Tuntoaisti

"Koiran ihossa on hermonpäitä, jotka reagoivat lyöntiin." Kipupisteitä on suhteellisen vähän niskanahassa ja paljon tassuissa ja kasvoissa.

Tappeluun tai muuhun keskittynyt koira ei reagoi kipuun juuri lainkaan ennen tilanteen päättymistä. Kipu voi lisätä koiran aggressiota. Muun muassa siksi ihmisen on AINA syytä välttää koiran rankaisemista kipua tuottamalla.

Koiran kuten sudenkin kuonossa on kosketukselle herkkiä aistinkarvoja, joita ne voivat hyödyntää liikkuessaan esim. luolissa, joissa näköaisti on hyödytön.

Koirat ovat herkkiä liialle lämmölle. Ruumiin lämpötilan pyrkiessä kohoamaan koira (ja susi) läähättää kieli ulkona. Tämä johtuu siitä, ettei koiralla ole hikirauhasia, vaan se jäähdyttää kroppansa kielen avulla ("haihtuva kosteus sitoo lämpöä jäähdyttäen kieltä"). Kylmän sietämisessä eri koirarodut poikkeavat ymmärrettävästi toisistaan.

Hän ei ole vihainen, hän on juuri juossut.

Makuaisti

"Eräät havainnot viittaavat siihen, että koira ja ihminen maistavat saman ravintokohteen eri lailla."

Jassu tykkää vegaanisista letuista.