lauantai 24. marraskuuta 2012

Lehtovaara

Halusimme mennä syömään. Niinpä naamioiduimme ihmisiksi.
Herra ja rouva Smith.

Otimme ensimmäiseksi ravintokohteeksi ravintola Lehtovaaran Töölössä. Saavuimme paikalle taksilla, koska naamioitumisoperaatio oli venähtänyt niin paljon.

No, emme me ainoastaan nälkäisiä olleet. Sellaista pohdimme myös, että mihin voisimme tuoda ystäviämme syömään, mikäli hekin vaivautuisivat hankkimaan valeidentiteetin (tai jopa passin) ihmisinä.

Lehtovaaran ruokalista näyttäytyi sopivampana esimerkiksi raadoista pitäville ystävillemme. Karhu, susi ja hauki olisivat luultavasti nauttineet suuresti erinäisistä liha-asioista. Joskin ne olivat ilmeisesti kypsennettyjä. Hauelle saattaisi lisäksi mäti esittäytyä arveluttavana erikoisuutena.
Huomaa herkullinen mummonkurkku.

Lehmiä emme Lehtovaaraan missään nimessä veisi hienotunteisuussyistä. Ruokalistalla oleva härkä toisi pahan mielen ja vasikka olisi yksinkertaisesti loukkaava. Vuohenjuustoon saatettaisiin suhtautua kummeksuen, onhan se toisen lajin tuottamasta maidosta valmistettua. Alkuruokasalaatti ilman emmentaalia taas ei tyydyttäisi suuren märehtijän ruokahalua. Väkirehua ei myöskään ollut tarjolla.

Kokeilimme märehdintää alkuruokasalaatilla.



Kastemadoille menusta löytyi oiva vaihtoehto, kuohkea maa.

Kuohkeaa maata näkyvissä.
Tilasimme pääruuaksi vegaanisen version punajuuririsotosta ja tattikastikkeesta. Se ei kuulemma maistuisi niin hyvältä ilman voita ja parmesania, mutta sanoimme sen ei haittaavan kunhan ruuassa on tarpeeksi suolaa ja öljyä. Näitä saikin lisätä makunsa mukaan ja ruoka oli oikein hyvää. Sitä olisi saanut olla enemmän tosin. Sanoisimme että 8.





Jälkiruuaksi saimme sorbettilajitelman ja jonkin jutun, missä oli ananasta, granaattiomenaa ja päällä kookossorbettia. Sorbetit olivat sairaan hyviä, kymppi. Ananasjuttukin oli tosi hyvää, mutta siemenissä oli kumma suutuntuma. Ne olisivat ehkä olleet jonkun linnun mieleen. Mutta listalla olleiden siivekkäiden lihasten ja sisäelinten vuoksi en heitäkään paikalle toisi.
Minttusorbetti oli parasta.


Kokonaisarvio Lehtovaarasta oli positiivinen. Meille ei vittuiltu ja keittiöstä erikseen pyydetty vegaaninen ruoka oli hyvää ja sitä oli joka lajia (alku-, keski- ja loppu-).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti