torstai 16. elokuuta 2012

Hän on elintarvike

Tänään teimme Teriken kanssa retken Viikkiin.
Terike ja King Kong.
Viikin koetilalla tapasimme ja haastattelimme maataloustieteiden laitoksen johtajaa Jarmo Jugaa. Keskustelumme koski nautoja, sillä ensimmäinen projektimme keskittyy niihin. Tai heihin. Jarmolta kyselimme nautojen elämästä syntymästä kuolemaan sekä elinolosuhteiden muutoksesta. En laita haastattelua tänne vaan hyödynnämme sitä toisessa yhteydessä, mutta kerron joitain kiinnostavia faktoja.
Utelias lehmä tutki aidan yli polkupyörää.
Lehmävasikan elämä alkaa useimmiten keinosiemennyksestä. Muutama päivä syntymisen jälkeen se vieroitetaan emosta. Emojen mylvintä vasikoiden perään on kuulemma sitä pahempaa, mitä kauemmin ne ovat saaneet viettää yhdessä aikaa. Vasikka siirretään kasvamaan toisten samanikäisten kanssa. Nykyisin vasikoiden yksittäiskopit on kielletty. Hiehot elävät toisten hiehojen kanssa. Mitään nuoruuden kulta-aikaa tämäkään tuskin on, sillä kuten lypsylehmiä, niitäkin pidetään parressa, ellei kyseessä ole pihattonavetta. Kesäisin parsinavetan lehmillä on oltava mahdollisuus päästä ulkoilemaan, mutta tätä lakisäädöstä kierretään rakentamalla navettoja sellaisiin paikkoihin, joiden yhteydessä ei ole laidunta. Vuoden ikäisenä hieho siemennetään. Ennen poikimista se erotetaan toisista. Synnyttämisestä alkaa lypsylehmän ura. Lypsylehmän suoritusta voi verrata siihen, että ihminen olisi jatkuvasti maratonilla. 5-6 viikon kuluttua poikimisesta lehmä siemennetään uudestaan. Poikimaväliksi jää noin 400 vrk kun lehmän laktaation eli maidontuotannon pituus on 320-330 vrk. Lehmä on siis jonkin aikaa ummessa ennen toista synnytystä. Seuraava synnytys jää useille lypsylehmille viimeiseksi. Kun laktaatio päättyy, noin 4-vuotias lehmä "poistetaan". Teuraskuljetukset voivat olla Suomessa pitkiäkin keskittyneiden "yksiköiden" vuoksi. Teurasautoissa lehmiä saattaa olla kahdessakin kerroksessa. Teurastamolla lehmillä on rauhoitusaika, koska ne ovat matkasta stressaantuneita, ja stressaantuneen eläimen liha ei ilmeisesti maistu hyvältä. Ne tapetaan sitten vasta seuraavana päivänä. Lehmä tainnutetaan ja sen kurkku leikataan auki. Kuolema kestää noin minuutin.
Lehmät menevät yksi kerrallaan lypsykoneeseen, sinne jonotellaan.
Hiehojen pihatto(?).
Emme päässet rapsuttamaan lehmiä, mutta ehkä ensi kerralla onnistumme siinäkin. Menimme pohtimaan kokemaamme puistoon, jossa sijaitsi jonkinlaisia lehmien muistomerkkejä. Illan hämärtyessä niissä pitäisi näkyä hologrammeja.
Meitä tuijotettiin.
Lopuksi kävimme Prismassa. Siellä oli Ekasalongit-niminen yritys. Luin väärin Eskatologit. Siitä tuli nopeasti ex-skatologit. Pähkäilimme, minkä tiedekunnan alaisuuteen skatologia kuuluu. Lääketieteen lisäksi veikkasimme humanistista.
Viikin Prismasta löytyy mitä tahansa.
Myös lehmien omaisuutta.




2 kommenttia:

  1. Opimme myös, että lypsykone tunnistaa kunkin lehmän niin, että se osaa etsiä sen yksilön utareita suunnilleen oikeasta paikasta. Kätevä ominaisuus.

    VastaaPoista
  2. Tuottajat iskevät takaisin:

    Ruokavisan uunituoreen oppimateriaalin ensimmäinen osa on julkaistu Ruokatiedon verkkosivuilla. Ruokavisa koostuu nettioppimateriaalista, verkossa tehtävästä osaamiskilpailusta ja tapahtumista.

    Osaamiskilpailun pilottivaihe toteutetaan pääkaupunkiseudulla kymmenessä yläkoulussa lokakuussa 2012 ja toiminta on tarkoitus laajentaa myöhemmin valtakunnalliseksi, mutta nettioppimateriaali on kaikkien koulujen käytössä.

    Kyseessä on yläkouluille suunnattu uusi ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka takana ovat Ruokatieto, tuottajajärjestö MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta pöytään, lisätä ruuantekijöiden arvostusta sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina. Ruokavisa opastaa ruuan vastuullisuuden ulottuvuuksiin, joita ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus.

    Lisätietoja:

    Minttu Virkki, projektikoordinaattori, Ruokatieto Yhdistys ry
    minttu.virkki@ruokatieto.fi, puh. 050 3261231


    Ruokavisan oppimateriaali
    http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1234831

    Mikä Ruokavisa?
    http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1235418

    VastaaPoista