Superlehmän kirous

Aiemmin esiinnostamamme Vuoden lehmä -kilpailu on saanut synkkiä sävyjä, kun on tuotu julki, ettei suuri tuottavuus lypsylehmällä olekaan välttämättä maailman paras asia. (Se onkin suoranainen uutispommi, sillä yleensähän sokea voitontavoittelu on johtanut pelkästään hyviin ja kestäviin ratkaisuihin.)

Femme Fatale (kuvassa vasemmalla) on luultavasti lukuisia lapsia,
sillä häneltä huuhdeltiin 40 alkiota. Suoraan sanottuna en yhtään tiedä,
 mitä se tarkoittaa. Selvitä itse!

Jopa 80 litraa vuorokaudessa lypsävällä holstein-lehmällä on taakkanaan hyvin kapea geeniperimä. Suomalaisessa karjankasvatuksessa valtaroduksi nousseella holsteinilla on ilmennyt terveysongelmia. Muualla maailmalla ongelmiin on alettu reagoida risteyttämällä heitä muunrotuisten yksilöiden kanssa, jolloin geeniperimä luonnollisesti laajenee.

Holsteineja(kin) jalostettaessa on käytetty sukusiitosta.

Jo muinaiset amerikkalaiset testasivat sukusiitosta.

"Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että paritetaan keskenään sukua olevia yksilöitä. Sukusiitosta on käytetty yleisesti rodunjalostuksen alkutaipaleella, jolloin haluttiin rodun yksilöistä ulkonäöltään samankaltaisia. Sukusiitoksella saadaan eläinten perimä yhtenäistettyä: niille tulee samoista kantaeläimistä peräisin olevia geenejä. Tällöin rodusta tulee yhtenäinen etenkin helposti seurattavien ja voimakkaasti periytyvien ulkoisten merkkien osalta (väri, sarvellisuus), mutta muissakin ominaisuuksissa vaihtelu eläinten välillä vähenee.

Sukusiitoksen kääntöpuoli aiheutuu samasta perimän kaventumisestakin kuin tavoitellut hyödyt. Mikäli rodussa on piileviä perinnöllisiä sairauksia, jotka ilmenevät vasta kun sama geeni on saatu isältä ja emältä, nämä tulevat esiin kun eläimiä paritetaan sukulaistensa kanssa. Jos koko rodun sukusiitosaste nousee, ilmenee heikentymistä etenkin elinvoimaominaisuuksissa, eli hedelmällisyys, terveys, vasikkakuolleisuus jne. Tätä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Syy on sama kuin perinnöllisten sairauksien ilmenemisessä, eli samasta alkulähteestä olevien geenienyleistyminen. Elinvoimaominaisuuksiin vaikuttaa suuri joukko geenejä ja lisäksi ympäristötekijät, joten sukusiitoksesta aiheutuvat haitat eivät ole yhtä dramaattisia kuin perinnöllisten sairauksien kohdalla. Siksi sukusiitostaantuman vaikutukset ilmenevät vähitellen. Hyvä tietojen rekisteröinti hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista on erittäin tärkeää, jotta ominaisuuksien kehittymistä voidaan seurata.

Holsteinilla ilmenevät ongelmat hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista johtuvat osittain geeniperimän kaventumisesta ja osittain siitä, että niillä on ristikkäinen perinnöllinen suhde tuotosominaisuuksiin: kun tuotosta jalostetaan yksipuolisesti, elinvoimaominaisuudet heikkenevät. Rodun johtavissa jalostusmaissa ei ole ollut kattavia järjestelmiä elinvoimaominaisuuksien seuraamiseksi ja jalostamiseksi." Proagria

Holsteinilla todettuja geenivirheitä ovat mm. muulijalkatauti, joka aiheuttaa sorkkien epämuodostumista, sekä henkilön immuunijärjestelmään vaikuttava geeni, joka aiheuttaa kuoleman. Suomessa syntyvät nautahenkilöt käyvät ilmeisesti elämässään läpi enemmän valkotakkeja ja laboratorio-olosuhteita kuin keskivertoihminen, sillä jalostukseen osallistuvista yksilöistä edellä mainitut ominaisuudet on jo karsittu. Tietysti kuoleman aiheuttavasta immunijärjestelmän vauriosta kärsivät henkilöt ovat karsiutuneet jalostuksesta huolimatta ihan itsekin.

Kaukasoidi-ihmisten liiketoiminnassa ei holstein-lehmien fyysinen hyvinvointi (henkisestä puhumattakaan) ole merkityksellistä, vaan se, miten paljon heistä saadaan lypsettyä voit(to)a. Terveysongelmat kylläkin voivat aiheuttaa myös "huomattavia kansantaloudellisia menetyksiä", kuten Helsingin Eläinsanomat taannoin uutisoi. Joten asialle ehkä tapahtuu jotain joskus.

Sillä välin voimme viilennellä ylikuumenneita tiedonkäsittelynystyröitämme toisenlaisten superlehmien seurassa.