perjantai 25. tammikuuta 2013

Fossiilit ja me

Nytpä puhutaan vähän krokotiileista, jotka ovat eläviä fossiileja. Aika erilaisia tosin kuin monet esim. taide-elämässä viihtyvät tyypin edustajat. Nykyisen kaltainen krokotiili kehittyi 90 miljoonaa vuotta sitten (taidetta on todistetusti ollut vasta noin 30 000 vuotta). 
Kyseessä on lounas, muttei krokon vaan hyypän.
Krokotiileilla on pienet aivot, mutta ilmeisesti niillä pärjää aika hyvin. Krokotiilit ovat uteliaita ja nopeita oppimaan, metsästys ja poikueiden kasvatus toteutetaan yhdyskunnassa ja krokotiilit muodostavat pitkäaikaisia krokotiilisuhteita. Kommunikointi henkilöiden välillä tapahtuu äänteiden, eleiden, kemiallisten signaalien ja jopa kosketuksen kautta. Lähde.

Vaihe 1.
Vaihe 2.

Krokotiilit ovat sitkeitä ja voivat selvitä jopa raajan tai hännän irtoamisesta. Vahva immuunisysteemi pitää krokotiilin hengissä vuosikymmeniä. Suurimmat krokotiilit voivat pärjätä syömättä jopa vuoden, mutta näin toimitaan vain ääritilanteissa. Normikroko syö noin 50 ateriaa vuodessa ja käyttää hyödyksi kaiken sarvista kavioihin.

Monet krokotiileista ovat uhanalaisia, mutta ikään kuin tilanteeseen johtanut vaino ei olisi kylliksi, krokotiileja myös tarhataan nahan, lihan sekä hajujen(!) vuoksi. Silti valtaosa lihasta (jopa 90 %) syötetään lajitovereille. Etelä-Afrikassa sattui taannoin tapaus, jossa mahdollisesti jopa tuhansia krokotiilien keskitysleirin asukeista pelastui.
200 miljoonan vuoden evoluution tulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti