What's happening? It's happening!

Emme hiljaisuudesta huolimatta ole lopettaneet toimintaamme, päinvastoin. Olemme suunnitelleet Nautamuseota päivittäin jo viikkojen ajan (Animalluminaatti undercover). Kokonaisuus alkaa kehkeytyä yksityiskohtien myötä. Päädyimme sitten kuitenkin perinteisemmän museoestetiikan kannalle. Museo oli teoksen alkuperäinen lähtökohta, mutta jotenkin siitä tuli hortoiltua kaikenlaisiin installaatioideoihin ja hyvin abstrakteihinkin juttuihin. Itselleni tuntui ongelmalliselta käyttää kieltä ja tekstiä toteutuksessa (koska se ei ole nautain äidinkieli), mutta olen päässyt asian yli. Ei ole järkeä tehdä mitään käsittämätöntä ja liian tulkinnanvaraista vaan konkreettista kuten elämä ja nauta itse.

Kirjoja tarvittiin.

Olemme tietysti ehtineet toteuttaa Toisten historian piiloagendaa sekoiluakin. Taiteiden yönä, jolloin tuli kuluneeksi vuosi Käthy-operaatiosta, puhuimme proggiksesta Kiasman sisäpuolella. Keskustelussa syntyi idea sivuprojekti Loisten historiasta, sillä ovathan loiset ihmiseläimen pitkäaikaisimmat ja epäarvostetuimmat kumppanit.

Terike löysi pätevät naamiot.

Normaalisti työpäivämme on tapahtunut Mbarissa, mutta välillä saattoi olla esimerkiksi paha mieli tai muu-vitutus, jolloin oli viisasta lähteä katsomaan kohteita. Kävimme Haltialassa, jossa oli myös hyvin epätarkoituksenmukaisesti pukeutunut ihmisperhe. Suvun vesa Ceciilia leikki valkoisissaan kuralätäkössä ja aiheutti kalabaliikin.

Täällä Terike sai sähköiskun.

Kanoja katselevat lapset: "Näitä me syödään, namnam!"

Söpöyden ytimessä.

Viikkiinkin ennätimme, tällä kertaa Kari Eloa haastattelemaan. Navetassa vierailu kuuluu rutiiniin. Oletteko muuten ikinä tajunneet, kuinka suuria lehmät nykyisin ovat. Jos ette, niin hankkiutukaa sellaisten lähelle ja katsokaa kuinka liki uskaltaudutte.

Jono lypsyrobotille.

Kävimme Kaapelitehtaalla tsekkaamassa Valssaamon. Näyttelymme sopinee sinne oikein mallikkaasti. Sääli vain, että näillä näkymin se ehtii olla auki vain viikon verran.

Kaapelitehtaalla oli muutakin aiheeseen liittyvää taidetta.

Blogin pito varmaan pysyy vaisuna kun täytyy keskittyä museomateriaalin keräämiseen ja muokkaamiseen. Mutta tästä on syntymässä ihan oikea teos. Se on mahtavaa. Ai niin ja saimme tuottajankin!

Kasvissyöjäihmisistä odotetaan ratkaisua kaikkeen

Ihmisten opettaminen kasvissyöjiksi voisi ratkaista monta ongelmaa maailmantilassa.

Ihminen on valtava vonkale.

Ympäri maapallon levinnyt mainio kädellinen ei kasvaisi jopa kahden metrin pituiseksi ja 70-kiloiseksi möhkäleeksi, ellei se hotkisi kitaansa lähes kaikkea liikkuvaa: nisäkkäitä, matelijoita, lintuja, kaloja, äyriäisiä ja hyönteisiä.

Ruokavalio käy kalliiksi, vaikka ihmisiä kasvatettaisiin supermarkettien välittömässä läheisyydessä.

Ihmisten kasvattaminen verottaa mutkan kautta myös niitä eläinkunnan jäseniä, joita ihminen ei suoraan pistele poskeensa. Tämä on seurausta esimerkiksi merten köyhtymisestä ja elinalueiden raivaamisesta rehunviljelyn ja laidunten tieltä.

"Ihmisten kasvatus ei ole kestävää, koska kalanviljely ja karjatuotanto tuhoavat maapallon", sanoo tohtori G. Doodle Marylandin yliopiston hakkeroiduilla verkkosivuilla.

"Kasvisruokavalio voisi muuttaa kaiken."

Biisonin bulltimorelainen tutkimusryhmä ilmoitti viime viikolla onnistuneensa kehittämään ihmisille kelpaavan kasvisruokavalion. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun homo sapienseista on saatu kasvissyöjiä.

Kaupungeissa ja maaseuduilla ihmisiä ruokitaan yleensä monenlaisilla kaloilla, naudoilla ja muilla märehtijöillä, sioilla, valailla, kaneilla, kissoilla, koirilla, heinäsirkoilla jne tai niistä valmistetuilla jatkojalosteilla.

Maapallon voimavarat ovat voimakkaasti ryöstökäytetyt ihmisten yliaktiivisuuden ja suuren määrän takia. Maapallon resurssien loppuminen on ongelma, koska niitä tarvitsevat myös muut lajit.

Ihmisen kasvisdieetissä tutkijat korvasivat eläinproteiinin soijalla. Muita perusaineita olivat maissi ja vehnäjauhot, ja kalaöljy korvattiin rapsiöljyllä.

Lisäksi tarvittiin aminohappoja, jotka ovat elintärkeitä rasva-aineenvaihdunnalle. Ihmisille päädyttiin antamaan myös energiajuomiin lisättävää tauriinia.

Aineksista puristettiin nugetteja, jotka kelpasivat ihmisille.

Kasvisruokavalio osoittautui lopulta noin 15–20 prosenttia perinteistä dieettiä kalliimmaksi. Toisaalta Bulltimoren ihmiset kasvoivat kasvisruualla suuremmiksi.

Toinen hyöty oli se, ettei vegetaristi-ihmisissä ollut yhtä paljon epäpuhtauksia kuin liharuualla kasvaneissa.

"Ei ole mitenkään mahdollista, että meidän elinaikanamme voisi kasvattaa lihaa, jossa ei olisi jäämiä PCB:stä ja elohopeasta ynnä muista epäilyttävistä asioista", G. Doodle sanoi sanomalehti The Washington Animal Postissa.

Ihminen Taiwanissa kesällä 2007.

Lähde: Helsingin Eläin-Sanomat

Ihmiselle paljastui tosiasia!

Tutkijat uskaltavat sähköiskukokeiden perusteella sanoa melko varmasti, että selkärangattomilla on tunteita. Asian oudoksuttavuuden vuoksi toimenpiteisiin tunteiden huomioon ottamiseksi ei ole ryhdytty.

Uskomatonta kyllä

Ilmiöitä tutkivat ihmiset onnistuivat todistamaan yksinkertaisemmille lajitovereilleen, että äyriäiset tuntevat kipua ja tuskaa. Toisin kuin tähän asti on kuviteltu, ne eivät suhtaudu välinpitämättömästi raajojensa irtirepimiseen, elävältä keitetyksi tai lävistetyksi tulemiseen tai ala-arvoisiin säilytysolosuhteisiin, vaan toimenpiteet tekevät kipeää. Tämä siitä huolimatta, että ravut, hummerit ynnä muut äyriäisiin kuuluvat eivät puhu eikä niillä ole ihmisen mielestä tunnistettavia kasvonpiirteitä – puhumattakaan, että ne olisivat söpöjä.

Mullistavan löydön seuraukset

Jopa koko ihmiskeskeisen maailmankuvan kyseenalaistava havainto on otettu vastaan hämmentyneesti. "Ei vaikuta minuun mitenkään. Syön lehmiäkin", toteaa ihminen. "Toimimme tällä hetkellä epäloogisesti", sanoo tutkija ja odottaa eläinsuojelulainsäädännön yltävän pian myös äyriäisiin.

Ihmisiä tuhotyössään.

Lähde.

Metsien naudoista kloonisonneihin

Teemme tänä vuonna Toisten museota ennakoivan Nautamuseon tai Naudan historian museon. Tai Naudan Historian Museon. Sen kunniaksi tutkiskelen nyt alkuperäisiä nauta-alalajeja. Kuten muistamme, naudat periytyvät (nykytietämyksen valossa) alkuhärästä eli bos tauruksesta, jonka ominaisuudet soisin nykylehmille. Kahden metrin säkäkorkeus ja pitkät sarvet auttaisivat puolustautumaan luontaista vihollista ihmistä vastaan.

Alkuhärän eri rodut jättivät geneettisiksi perijöikseen meikäläiset eli kyttyrättömät naudat, intilalaiset eli kyttyrälliset naudat sekä gaurit ja bantengit.

Viidakkohärät eli gaurit elävät Etelä-Aasiassa paitsi ihmisten kanssa myös villeinä! Valitettavasti gaurit ovat uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantuneita. Nämä tyypit ovat kokonsa puolesta esivanhempansa veroisia, säkäkorkeus on keskimäärin 165–220 cm. Minä olen (päästä jalkoihin, säkäkorkeus tuntematon) 162 cm. Iso sonni voi painaa 1500 kiloa! Tällaisella massalla gaurit lukeutuvat yhdeksi suurimmista maaeläimistä.

Villit gaurit elävät noin 40 henkilön yhteisöissä, joista aikuisia on noin kolmannes. (Jos ymmärsin oikein.)

"The basic social group appears to be a female–juvenile unit with larger groups tending to be more-or-less temporary assemblages (as in the other large species of Asian Bovini). Maternal herds containing several adult cows, juveniles, and calves frequently occur but their composition is somewhat fluid, particularly during the rut; these herds can often contain several subadult and adult males. The number of bulls in a herd changes with the time of year. Mature males associate with cows primarily during the rut."

Sonnit kulkevat yksinään tai vaihtelevissa miesporukoissa.

"Males make a mating call of clear, resonant tones which may carry for more than 1.6 km (0.99 mi). Gaur have also been known to make a whistling snort as an alarm call, and a low, cow-like moo." wikipedia

Gaurit laiduntavat mieluiten alangolla, mutta voivat vaeltaa korkeillekin alueille. Niiden kotiseutu voi olla joidenkin tutkimusten mukaan jopa 137 neliökilometriä, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin Pornaisten kunnan pinta-ala. Valitettavasti kukaan ei tiedä Pornaisista mitään. Gaurit sietävät tiheää metsää paremmin kuin muut naudat. Sukulaistensa tavoin gauri on päiväeläin, mutta ihmisten valtaamilla alueilla sen kerrotaan siirtyneen yöeläjäksi. Mielikuva säyseästä eläimestä ei päde näihinkään nautoihin.

Gauria pienempi bantengi (bos javanicus) elää niin ikään Aasiassa, jossa villi kanta on erittäin uhanalainen. Bantengeja on siirretty 1800-luvulla Australiaan. Australiaanhan oli aikanaan tapana menestyksekkäästi siirtää vieraslajeja. Bantengista kesytettyjä balinnautoja asuu ihmisten kanssa. Villit bantengit viihtyvät parhaiten harvassa metsässä.
"In mature males, the short-haired coat is blue-black or dark chestnut in colour, while in females and young it is chestnut with a dark dorsal stripe. Both males and females have white stockings on their lower legs, a white rump, a white muzzle, and white spots above the eyes. The build is similar to that of domestic cattle, but with a comparatively slender neck and small head, and a ridge on the back above the shoulders. The horns of females are short and tightly curved, pointing inward at the tips, while those of males arc upwards, growing 60 to 75 cm (24 to 30 in) long, and being connected by a horn-like bald patch on the forehead." wikipedia
Pidän tästä kuvailusta: "Kypsillä uroilla lyhytkarvainen takki on sinimusta tai tumman kastanjan värinen... Sekä uroksilla että naarailla on valkeat sukat... Suhteellisesti sorjempi kaula, harja selässä hartioiden yläpuolella. Naaraiden sarvet oveat lyhyet ja tiukasti kaartuvat..." Kuin muotilehdestä.

Suuri osa bantengi-kuvahaun tuloksista esitti ihmisiä,
jotka olivat juuri surmanneet tällaisen (uhanalaisen) naudan.

Gaurien tavoin bantengit siirtyvät yöaikatauluun ihmisten läheisyydessä. Yhteisöjen koot vaihtelevat kahden (2) ja kolmenkymmenen välillä. Villejä bantengeja on jäljellä enää noin 5000. Suurimmat yhteisöt elävät muutamissa kansallispuistoissa Thaimaassa ja Borneossa.

Sekä gaurit että bantengit kuuluvat ensimmäisiin onnistuneesti(???) kloonattuihin uhanalaisiin lajeihin. Gauriklooni, nimeltään Noah, kuoli pari päivää syntymänsä jälkeen punatautiin. Bantengeja kloonattiin vuonna 2003 ilmeisesti kolme. Pitkäikäisin bantengiklooneista eli seitsemänvuotiaaksi San Diegon eläintarhassa. Yhdelle kloonihenkilöistä suoritettiin eutanasia pari päivää syntymän jälkeen, koska hän oli "grossly malformed" (miksi mietin Jeff Goldblumia ja Kärpästä). ACT, joka nautoja kloonaili, on kloonannut myös ihmissikiön.

Aprillipäivän vauva.

Hurraa geeniteknologia:

"Scientists have for the first time created a healthy clone of an endangered species, offering powerful evidence that cloning technology can play a role in preserving and even reconstituting threatened and endangered species." lähde

Voisitteko samalla kloonata bantengeille ja gaureille niiden entiset elintilat takaisin. Nauta ei nimittäin kaipaa eläintarhaa tai navettaa. Alkuhärän jälkläiset ovat villieläimiä, joiden kiinteä suhde ihmiseen (voiko yksipuolista hyötysuhdetta eli hyväksikäyttöä kutsua suhteeksi?) on pisimmilläänkin kestänyt vasta 10 000 vuotta. Joidenkin viisastelut siitä, että lehmät kuolisivat sukupuuttoon, jos ihmiset lakkaisivat syömästä lihaa ja maitoa, voidaan siis iloisesti kumota. Asia on juuri päinvastoin.

Päivitys: ACT ei kloonannut siis ihmissikiötä, vain alkion.