Nautanäkökulma

Naudalle mieluista asuinaluetta ovat laajat arot, joissa on kuitenkin puustoa ja metsää tarjoamassa suojaa pedoilta ja säältä. Suurimman osan valveillaoloajasta se käyttää laiduntamiseen ja märehtimiseen. Jos nauta ei pysty pakenemaan, se hyökkää. Saaliseläimyys vaikuttaa siihen, miten naudan aistit ovat kehittyneet.

Näkö
Laaja näkökenttä (yli 300 astetta), mutta tarkan näön alue on kapea, naudan on käännettävä päätään nähdäkseen tarkasti. Näkee helpommin kauas kuin lähelle, alaspäin huonosti. Nauta havaitsee helposti liikkuvan (varsinkin lähestyvän) kohteen näkökentän reunoillakin.
Nauta luultavasti erottaa punaisen, keltaisen ja vihreän, mutta sinisen huonosti (kaksivärinäkö).

Silmät
Naudan silmänvalkuaisen pinta-alan osuus koko silmästä kertoo naudan tuntemuksista. Silmänvalkuaisen osuus kasvaa kun henkilö odottaa väkirehuannosta tai turhautuu kun sitä ei odottamisesta huolimatta tule, kun vasikka viedään pois emolta tai kun henkilö säikähtää.

Kuulo
Naudat eivät normaalisti kommunikoi keskenään puheella. Ylimääräinen ääntely liittyy poikkeustilanteisiin. (Miksi lehmät muuaavat laitumella?) Naudoilla on herkkä kuulo ja ne kuulevat sellaista, mitä ihminen ei kuule. Kaikki epämääräiset äänet ja melu ovat pahasta. Naudoille kuten useimmille muillekaan henkilöille ei tarvitse huutaa, koska ne kuulevat hiljaisemmatkin äänet.
Siitä, nauttivatko lypsylehmät klassisesta musiikista, ei liene todisteita, vaikka muistankin vanhan uutisen siitä, miten lehmät lypsivät paremmin kun navetassa soi Mozart. Jalostustieteen grand old man Kalle Maijala kertoi meille anekdootin lapsuudestaan lehmästä, joka ei antanut maitoa ellei sille laulanut.

Pelottavia/huolestuttavia asioita

Haju
Kuten monet muutkin ei-ihmiset, naudat haistavat mm. pelon. Niin ihmisen kuin lajitoverinsakin. On siis aivan ilmeistä, ettei nauta halua mennä paikkoihin, joissa joku on juuri pelännyt. Säikähtämisestä rauhoittuminen kestää 20–30 minuuttia.

Hajut antavat naudoille informaatiota toisistaan. Nauta aistii myös ihmisen tunnetilat.

Tunto
Yhdessä lähteessä on katsottu aiheelliseksi erikseen huomauttaa, että kaikki eläimet tuntevat kipua. Kipua aiheuttaneet paikat ja kokemukset jäävät (tietysti) muistiin. Erityisen herkkä alue on utareet.

Maidonantirefleksi = Refleksin saa aikaan esimerkiksi vasikan imeminen tai lypsyä edeltävä utareen ja vedinten pyyhkiminen. Refleksin voivat kuitenkin laukaista myös jopa pelkät näkö-, ja kuuloaistimukset. Tuntoärsyke matkaa utareesta selkäydintä pitkin aivoihin, jolloin aivolisäkkeen takalohkon varastorakkuloista vapautuu oksitosiinia. Tämä oksitosiinihormoni siirtyy verenkierron mukana utareeseen ja saa aikaan korisolujen supistumisen ja maitorakkuloiden tyhjentymisen. Oksitosiinin vaikutus aika on melkoisen lyhyt, se kestää noin 4 - 5 minuuttia. lähde

Nauta pitää sellaisten paikkojen rapsuttelusta, joihin ei itse ylety. MTT:n lähteen mukaan rapsuttelu ei kuulu eläinmaailmaan, mutta naudat ovat eläneet ihmisten kanssa tuhansia vuosia, joten nautojen maailmaan se kuuluu. Lisäksi kuten Raussin teksti muistuttaa, naudatkin nuolevat toisiaan, mikä rauhoittaa molempia osapuolia.

Stressi
Tuotantoeläinten kohdalla joudutaan onneksi tutkimaan hyvin paljon stressiä ja sitä, miten sitä voisi vähentää, sillä ihminen maistaa stressin. Lypsylehmällä stressi vaikuttaa suoraan myös maidon tuotantoon ja lisääntymiskykyyn.

Lehmien jalostuksessa pyritään vähentämään stressiherkkyyttä. Toisaalta korkeatuotoksisilla lehmillä on tuotantostressi, jolloin tiinehtymisessä tulee ongelmia. (Tuotantostressi: kun henkilö lypsää 50 kiloa päivässä, se joutuu syömään ja juomaan paljon ja sen lämmöntuotanto kasvaa.) Eli kun jalostuksessa huomioidaan yksi asia, toisen kanssa mennään mönkään. Luulen, että lypsylehmien stressi on yksi syy siihen, miksi navettojen karjakoot ainakaan Suomessa eivät ole hirveän suuria.

En aivan ymmärrä, mitä on testattu,
mutta olisin halunnut nähdä nämä testissä käytetyt ihmiset.
(Ei kun siis tää menee jotenkin niin, että osa maidosta saadaan talteen ja osaa ei,
ikävä ihminen saa vähemmän.)

Teurastamoihin tuotavilla naudoilla on rauhoitusaika, jona ne oleilevat tarkoitukseen varatussa tilassa. Kuolema tulee seuraavana (tai sitä seuraavana?) päivänä saapumisesta. Odottaminen (siirryttäessä paikasta toiseen) hermostuttaa nautaa.

Korkea viretaso lisää stressihormonin eritystä.

En tiedä, mitä "yksilö" merkitsee tässä.

Stressiä lievittää sosiaaliset suhteet, lepo ja uni sekä tilanteiden ennakoiminen (joka lienee ihmisen vastuulla, itseään lehmä tuskin tavan takaa yllättää).

Uni
Aikuinen nauta nukkuu noin 4 ja vasikka 6 tuntia vuorokaudessa. Nukkuminen tapahtuu 5–15 minuutin unijaksoissa ympäri vuorokauden. Hyvän unen (REM) kannalta on tärkeää, että henkilö saa pitää niskan rentona, tilaa on oltava tarpeeksi ja makuualustan kuiva, pehmeä, vedoton ja pitävä. Kaiken kaikkiaan lepoon kuluu 10–12 tuntia vuorokaudessa. Lepääminen onnistuu parhaiten turvallisessa paikassa ja seurassa.

Kuva kiinnostavasta Ammu vaan -blogista.

Lähteet:
Satu Raussi (EHK)
Maiju Pesonen (MTT)