Kolmas simpanssi

Luen apinakirjallisuutta. Yllättäen ihmisapinoita käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessakaan ei pääse populaarikulttuuria pakoon. Ihmisapinatutkimuksen suuret naiset, Jane Goodall, Diane Fossey sekä Biruté Galdikas ovat kaikki arkeologi Louis Leakeyn aikoinaan matkaan lähettämiä, ja siksipä kolmikkoa kutsutaan tiedepiireissä Leakey's Angelseiksi. Kolmas simpanssi taas ei ole posthumanistinen film noir- klassikko, vaan Homo, nimittäin Homo Sapiens. 

Homo sapienshan kuuluu muiden isojen ihmisapinoiden kanssa hominidien heimoon. Ihmisapinat jaetaan yleensä gorillojen, ihmisten, simpanssien ja orankien sukuihin. Fysiologian professori Jared Diamondin mukaan  ihminen ja kaksi simpanssilajia (kääpiösimpanssi eli bonobo ja se tavallinen simpanssi) ovat geneettisesti niin lähekkäisiä sukulaisia, että ne kuuluisivat oikeastaan samaan sukuun. Näin Homo- sukuun kuuluisi kolme lajia: Homo troglodytes (simpanssi), Homo paniscus (bonobo) sekä Homo sapiens (ihminen). Ihmisen ja simpanssien välinen geneettinen ero, 1.23%, kun on pienempi kuin esimerkiksi aasialaisella ja afrikkalaisella norsulla. 

Ei siis näin

vaan näin

Nykyisen meiningin mielivaltaisuus konkretisoituu, kun ajattelee, että eläintarhan simpanssihäkin kyljessä pitäisi oikeastaan lukea Homo troglodytes. Tuntuu äkkiä, että emme olekaan niin kaukana ajoista, jolloin pygmejä esiteltiin sirkuksissa. 

Myös Helsingissä Homo troglodytes oli gorillan kanssa luonnontieteellisessä, eikä vaikka kulttuurien museossa. 

Tästä muistuu mieleen Berliinin luonnontieteellisen museon kädellisten osastolla näkemäni Bobby-gorillan tarina. Vitriini toisensa jälkeen esitteli Bobbyn ihmisystäviä ja rakastavia suhteita perheenjäseniin. Nähtiin Bobbyn syntymäpäiväkakku, Bobby hassu hattu päässä jne. No, mikäs sitten oli viimeisessä vitriinissä paitsi Bobby itse, täytettynä. 

Se pieni ero.