Zachris Topelius oli suomalaisen pikkulintujensuojelun edelläkävijä. Pikkulintujen suojelu onkin varsin helppo tapa saavuttaa itselleen eläintensuojelijan status. Ainakin Suomessa, sillä meillä esimerkiksi pikkulintujen syöminen on tavatonta ja barbaariseksi arvioitua. Toisin on Italiassa, jossa Topeliuksen puheet tuskin olisivat menneet läpi. Ranskassa sentään ymmärretään hävetä suosittua viinaan hukutettua peltosirkkua niin paljon, että ruokalaji nautitaan kankaanpala silmillä.
Suomessa 1800-luvulla alkunsa saanut eläinsuojeluliike oli osa nationalistista liikehdintää, jolla itsenäistymätöntä kansakuntaa pyrittiin saamaan erilleen Venäjästä, jossa eläintensuojelu ei liene paljoa tsaareja napannut. Kyseessä on samankaltainen mekanismi kuin silloin, kun Ranskassa on vastustettu intohimoisesti halal-teurastusta. Valtaosa halalin vastustajista ei välitä henkensä menettävistä eläimistä pätkääkään, heidän päämääränsä on vain tehdä maahan muuttavien ja siellä elävien (lihaasyövien) muslimien elämä hankalaksi.
 |
| Mies ja postimerkki |
Eläimiin liittyvä lainsäädäntö on kätevä keino erottautua toisista (huonommista) kansakunnista. Suomessa katsotaan eettiseksi harjoittaa turkistarhausta, jottei koko elinkeino ja sen mukanaan tuoma eläinten kärsimys ajaudu Kiinaan, jossa asiat ovat TODELLAKIN tsiljoonsa kertaa huonommin. Eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön olemassaolo on myös jonkinlainen todiste valtion ja sen kansalaisten hyväntahtoisuudesta ja korkeammasta moraalista. Olisi kuitenkin syytä tutkia tarkemmin lain sisältöjä. Suomen eläinsuojelulaissa katsotaan elävän eläimen käyttämisen maalitauluna aiheuttavan sille tarpeetonta kärsimystä. Kuitenkin vuosittain satoja eläimiä vahingoittuu ja jää luontoon kitumaan tai kuolemaan huolimattoman ammuskelun (metsästyksen) seurauksena.
 |
Ihmisiä.
|
Espanjassa keskusteltiin ihmisoikeuksien myöntämisestä simpansseille ja muille isoille ihmisapinoille 2008, mutta erilaiset "kulttuurillisesti merkittävät" huvin ja eläinrääkkäyksen yhdistelmälajit, kuten härkätaistelut, jatkuvat maassa edelleen. Espanjan pieni ei-ihmishominidivähemmistö (315 henkeä) oli varmasti silti hyvillään uudesta laista.
Taijin delfiininteurastajat eivät ole kenenkään suosikkihahmoja, mutta on tavallaan validi pointti heiltä huomauttaa, että tapetaanhan muitakin eläimiä massoittain eikä tällaisen toiminnan lakkauttamiseksi kerätä adresseja (ainakaan suhteessa yhtä paljon).
 |
Eräs The Coven nähnyt bloggaaja, joka saa taijilaisten raakalaisten
kommentin kuulostamaan erittäinkin reilulta väittämältä. |
Suomessa hanhien pakkosyöttäminen ja elävien lintujen kyniminen on kielletty, mutta se ei välttämättä johdu siitä, että olisimme moraalisempia tai parempia ihmisiä kuin ranskalaiset tai puolalaiset. Täällä nyt ei vaan ole juolahtanut mieleen, että linnun rasvamaksa voisi maistua hyvältä ja mitä tulee vaatteisiin (tai makuupusseihin), niin ei niitä muutenkaan Suomessa valmistettaisi. Valtioiden on helppo kiillottaa sädekehäänsä kieltämällä lailla jokin omaan kulttuuriin kuulumaton kidutuksen tai orjuuden muoto. On silti syytä muistaa, ettei sellaista kansakuntaa olekaan, jossa vähemmistön hyvinvointi ei perustuisi elävien olentojen enemmistön kaltoinkohtelulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti